Karhean kaunista

Runoja ja ajatuksia elämästä, vaikeuksista, selviytymisestä, ihmisistä, rakkaudesta ja sielunmaisemista. Osittain perustuu omaan elämään, osittain on tarinaa. Jokainen tuntee ja tulkitsee omalla tavallaan.

Avainsana: Häpeä

Kasvot

Niin kauan, kun en hyväksy
ja rakasta muita
en voi olla itsellenikään hyvä
miksi pelätä ihmisiä
kukaan ei voi satuttaa minua enää
jos jollakin on ongelma
ei se ole minun syytäni
eivät he minulle vihaisia ole
vaan jollekin, joka ei kosketa minua
en voi vaikuttaa siihen mihin en voi
en voi antaa sitä mitä en tiedä
haluaisin vain olla hiljaa
enkä paljastaa itsestäni liikaa
valaa kasvot kuin patsaan

Toisaalta haluaisin
kertoa sinulle
miten vaikeaa,
tuskaisaa ja riipivää
minulla on ollut
kuitenkin olen selvinnyt
joskus paennut
tullut takaisin
antanut itselleni luvan
värittää elämääni
väreillä,
eikä vain mustalla hiilellä
tuoksua karkille,
parfyymille
kaikelle sille,
mikä on osa minua
joskus osata sanoa ei ja en tiedä
katsoa peiliin, tuntea ne kasvot
se lämmin auringon osuma
verhojen välistä
elämä ilman kipua
ja vuoristoradan kolhuja
ilman pelkoa
ilo, onni ja rauha
ei katkeruutta tai kaunaa
ei verhoja

Häkissä

Miksi toisille kaikki on niin helppoa
minulle se yksikin askel
on joskus liikaa, hankalaa
häpeän häkissä
istun siellä ja peitän kasvoni
en halua, että minua nähdään
haluaisin hetken olla vain kuin muut
miksi minulle on käynyt näin
vain siksi, koska minä olen minä?

Minä olen juuri niin hyvä kuin olen
vain minä voin nousta aamulla
istua bussiin
tehdä tästä hetkestä ja päivästä
hyvän, onnellisen
sellaisen,
kuin minä olen
pohjimmiltani, ainutlaatuisen

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi & Theme by Anders Norén